7.9.14

Miksi TPS ei nouse playoff-joukkueeksi keväällä 2015?



Edellisen postauksen vastapainoksi näköala vastakkaisesta suunnasta. Harjoituspelikauden tapahtumat ovat antaneet osviittaa myös siitä, että TPS ei sittenkään olisi vielä valmis ottamaan loikkaa playoff-joukkueeksi. Jos näin vastoin yleisiä (ja mm. tämän blogin) ennusteita tapahtuu, se voisi liittyä seuraavankaltaisiin seikkoihin:

1. Joukkueen syvyys ei sittenkään ole riittävää. Viime kauden A-junioreista ei välttämättä ole tässä vaiheessa liigatasolle vitoskenttänä kuin yksittäisissä peleissä. Muissa alemmissa kentissä puolestaan on kaudenvaihteen puhdistusliikkeestä huolimatta edelleen pelaajia, joiden potentiaali TPS:n paidassa pysyy piipussa. Riittääkö Kumeliauskaksen liike huipputasolle saakka, löytääkö Sointu koskaan kultaista suonta Turussa, mikä on Virtalan todellinen apu joukkueelle nykytilanteessa? Entä Vittasmäki, onko hänestä kipuamaan takaisin liigapelaajaksi erittäin vaikean kauden ja loukkaantumisen jälkeen? Etenkin pitkälle sarjalle ominaisissa loukkaantumissumissa tälläiset kysymykset ovat paikallaan.

2. Joukkueen roolitus on sittenkin edelleen kesken. Rouhijia on, ykkösmaalivahti, 40-50 pisteen tekoon valmiita pistemiehiä ja pakkeja kiekollisista kiekottomiin. Se mikä puuttuu, on nippu Liigan huipputason senttereitä. Tämä tietää aloitustappioita silloin kun esimerkiksi YV:llä ei siihen olisi varaa. Jokainen aloitustappio merkitsee 20-30 sekunnin vapaaehtoista kiekosta luopumista. Etenkin kahden minuutin erikoistilanteissa jokainen aloitustappio on liikaa. Vastaavasti AV:lla tämä merkitsee potentiaalisesti paineen jatkumista TPS:n päässä. Tepsin maalinedustalla myös "kolmannen pakin" puuttuminen saattaa olla ongelma.

3. Myös henkisellä tasolla roolitus on kesken. Mistä löytyvät ne psykologiset profiilit, jotka nostavat joukkueen vaikeilla hetkillä ylös kuopasta? Voittoputkessa on helppo leijua kevään 2010 tavoin, mutta todelliset tekijät löytyvät jäältä vasta tappioputken hetkellä. Kuka nousee esiin, kuka johtaa esimerkillään joukkueen uusiin voittoihin? Petteri Nummelin TPS:n uutena kapteenina on tietoinen tästä asiasta, toivottavasti myös muu joukkue.

4. Urheilutoimintaa varjostaa sekaisin oleva hallinnon toiminta. Vuosi sitten toimitusjohtaja Niklas Österlund vielä opetteli tryout-käsitteen hallintaa, nyt 2010-luvun fanikulttuuriin kuuluva seurauskollisuus näyttäisi tulevan hänelle yllätyksenä. Kovaäänisellä TuTo/Inter-fanilla voi olla paljon selitettävää TPS:n faneille, varsinkin jos ensinmainitun on aikomus organisoida TPS:n fanitoimintaa heidän kanssaan yhteistyössä. Normaalissa ammattielämässä tätä kutsuttaisiin toimintaympäristön heikoksi tuntemiseksi ja seuran osalta heikoksi julkisuudenhallinnaksi. Suhteessa joukkueeseen tämä taasen saattaa aiheuttaa uskottavuuspulaa molemmin puolin. HC TPS:n uudistuneen hallituksen työ onkin tältä osin vielä selvästi kesken.

5. Valmennuksella on vedenjakajavuosi. Kaksi viimeistä liigakautta eivät ole, edeltäneistä hyvistä vuosista huolimatta, menneet aivan puikkoihin Kai Suikkasen osalta. Kausi 2014-15 onkin näytön paikka hänelle ja uudistuneelle valmennustiimille. Kestääkö kantti, riittääkö johtajuus, riittääkö arviointikyky jos paineita tulee? Viime kaudella ei aina riittänyt ja nähtäväksi jää mitä tapahtuu jos TPS ennakkoarvioista huolimatta sukeltaakin syyskaudella. Toistuuko jääräpäiset hovipelaajien peluutukset, toistuuko julkisuuden kautta tapahtuva kärkipelaajien alaslyöminen? Pysyykö projekti omissa käsissä vai johtaako sekava nippu pelaajia TPS:n tulevaakin liigakautta? Uusiutuessaan tälläinen toiminta syö joukkuetta sisältä siinä missä mahdolliset pelaajaoppositiotkin ja se näkyy usein myös tulostaululla.

3.9.14

Miksi TPS nousee playoff-joukkueeksi keväällä 2015?




Uuden lätkakauden aluksi muutama preseasonilla mieleen noussut ajatus julki. Näköala on, että TPS on keväällä 2015 playoff-joukkue Liigassa. Perustelen väitettäni seuraavasti:

1. Joukkueen syvyys on parempaa kuin aiempina vuosina. Ratkaisuvoimaa löytyy nyt kahteen ja puoleen ketjuun aiemman yhden ketjun sijaan. Sen "puolikkaan ketjun" osalta etenkin kesällä fysiikkansa rakentamisessa näkyvästi edistynyt, tuleva NHL:n ykköskierroksen varaus Mikko Rantanen antaa onnistumispaineita kokeneille pelaajille kärkiketjuissa.

2. Joukkueen roolitus on parempaa kuin aiempina vuosina. Etenkin Ilkka Pikkarainen toimittaa sen paketin jäälle mikä aiemmilta TPS:n voimalaitureilta jäi toimittamatta. Kulmissa ja maalinedustalla ei ole kivaa pelata talonmies Pikkaraista vastaan. Taustalla vastaavan roolin Otto Karvinen aloittanee nelosketjussa mutta saapuu joka vaihtoon paskalla fiiliksellä, kuten sanonta kuuluu. Tämä on selvää edistystä neitimäiseen hobittikiekkoon syyllistyneessä Tepsissä. Peruspakkiosastolla Jakub Nakládal on sarjan parhaita pelaajia, maalilla Teemu Lassila samoin.

3. Erikoistilannepelaamisesta on muokattavissa selvästi parempaa kuin aiempina vuosina. Etenkin Petteri Nummelin ja Simon Gysbers ovat avainrooleissa nyt kun tilaa ja aikaa siniviivalla on aiempaa enemmän. Nummelin puhkoi neliöitä kesän peleissä aina niin halutessaan eikä Gysbersin viivapommi jätä ketään kylmäksi. Vähiten maalivahteja. Niclas Luceniuksen, Ryan Laschin, Radek SmolenakinLauri Tukosen ja kumppaneiden taakka kevenee tältä osin merkittävästi.

4. Urheilullisuus ja vaatimustaso joukkueessa ovat nyt korkeammalla kuin viime vuosina. Viime vuosien vapaamatkustajat ovat pääosin poissa joukkueesta. Nimiä mainitsematta on mielenkiintoista, että tällä osoitetta vaihtaneella osastolla on ollut vaikeuksia uusien pelipaikkojen löytämisessä jo useina vuosina.

5. Valmennuksen laatu on viime vuosia korkeampaa. Näin on etenkin Mikko Haapakosken tultua mukaan kuvioihin. Fysiikkavalmennuksessa aika näyttää miten TPS on onnistunut. Esimerkiksi Mikko Rantasen kehitysloikka rakennettiin pääosin kesän omavastuujaksolla.

5.5.14

Info tänään klo 8.30

TPS infoaa tänään sopimustilanteestaan mediaa. Saas nähdä josko tämä herra on mukana aktiviteeteissa:


21.4.14

Dee Stadiumin museo Michiganissa: tälläistä Turkuun!











Taannoisella USA:n matkalla tuli piipahdettua eräässä maailman vanhimmista jäähalleista, eli Dee Stadiumilla Michiganin Houghtonissa.

Paikan fiilis oli vanhan liiton jääkiekkotunnelmaa parhaimmillaan ja peräseinän USA:n ja Suomen liput kruunasivat paketin. Onhan amerikansuomalaisilla vahva edustus paikallisessa ja kansallisessa lätkähistoriassa kuten kuvista näkyy (ihailkaa etenkin Rod Paavolan saavutuksia).

Pääosa kuvista on Kenner Ruohoselle (toisen sukupolven amerikansuomalaisia) omistetusta "Deen" museosta - koskahan tälläinen saataisiin Turkuun? Tiedän, että yksityisiä kokoelmia on jo olemassa, joten olisiko aika yhdistää hynttyyt esim. Turkuhallissa tai Kupittaalla?

4.4.14

Iso jako tulossa



HC TPS:n huhutaan julkistavan uuden joukkueensa runkoa lähiaikoina. Mielenkiintoista nähdä miten seura kelpuuttaa katastrofikauden pelaajiaan jatkoon, jos on kelpuuttaakseen.

Itse menettelisin fantasiapohjalta viime kauden pelaajien suhteen näin:

EI TARTTE KATTELLA KÄMPPÄÄ TURUSTA HEI:

Jere Pulli
Marko Virtala
Miikka Tuomainen
Tuomas Suominen
Ville Hostikka
Krister Mähönen

JATKOON -50% PALKANALENNUKSELLA:

Tapio Laakso
Tero Koskiranta
Camilo Miettinen
Veli-Matti Vittasmäki

JATKOON M&M:N KUNTOSALIKORTIN KERA:

Matias Sointu
Matias Pulli
Julius Vähätalo
Mikko Rantanen
Rasmus Kulmala


JATKOON SITEN, ETTÄ JOKU OIKEASTI VALMENTAA HEITÄ:

Niko Karhu
Niklas Friman
Tadas Kumeliauskas
Markus Palmroth

JATKOON KYSELEMÄTTÄ:

Shaone Morrisonn
Steven Seigo
Fredrik Norrena
Niclas Lucenius
Markus Seikola

Tuttuun tapaan valinnat ovat kiistattomia sekä analyyttisyydessään unohtumattomia. Jos jotain nimiä puuttuu, ei tartte muistuttaa hei. Kommentteja tulemaan!